Kotona räkäisen ja yskäisen kuopuksen kanssa. Väkisinkin tulee mieleen, että täällä tulen viettämään taas seuraavan vuoden.. Pitänee laittaa kesällä (ennen vauvan syntymää, hope) kämppä kuntoon, ettei tarvitse sitten syysmasennuksen ja babybluesin kourissa kerätä kierroksia puuttuvista jalkalistoista yms. Taitaa olla aika tuhoisa yhdistelmä tämä keskiraskaus ja kevään tulo. Tietää isännälle paljon hommia, kun mamma päättää alkaa sisustamaan. No tietää kyllä itsekin että keskeneräinen okt pitää tehdä valmiiksi ensi kesän aikana, joten jos yritän hillitä vaan sitä sisustuspuolta vähän....?

Maha jatkaa möllötystään ja liitoskivut muistuttelee itsestään tasaisin väliajoin. Sivuprofiili on hassun kaksiosainen; alamaha selvä vauvamaha, ja vyötäröllä edellisten mahojen kerryttämät löysät nahat (joista en tule ikinä pääsemään eroon, nyyh.). Äitiyshousut tosin muokkaavat kivan pallon tuosta. Pitäisi yrittää nauttia kun maha on vielä pieni ja sievä, se ehtii kyllä olla suuri ja hankala ihan tarpeeksi kauan.. Mutta kun lisää vauvamahaan nuo löllyvät osat mahaa, se ei olekaan pieni, saatika sitten sievä. Eli ahdistaa.

Kolme päivää sitten aloitin rautamehun juomisen taas. Ja outoa kyllä, ihan kuin maha ei tykkäisi siitä. Tuo mehu oli siis edellisillä kerroilla ainoa muoto, jossa pystyi rautaa "nauttimaan", tableteista meni maha ihan sekaisin. Ehkäpä söin vaan viikonloppuna jotain outoa..